Ala-asteella kun olin luokalla 1-4, minua kiusattiin hyvin rankalla kädellä. Tytöt jos saivat kiinni haukkuivat, potkivat ja sylkivät päälleni. Ala-asteella pelasin fudista, ja olin siinä ihan hyväkin. Monesti koulussa piilouduin koulun wc tai kouluni lähellä olevalle pururadalle. Muistan kaiken viellä kuin se olisi tapahtunut eilen. Monesti vielläkin näen siitä painajaisia ja saatan herää yöllä omaan itkuuni. No onneksi sitten kun vihdoin koitti aika jolloin muutimme tuusulaan, aattelin että nyt se on ohi. Nyt minä olen vapaa ja se ei voi enää mun päätä hajottaa... Tähän mennessä minua oli kutsuttu "huoraksi, jakikseksi, rillirousku, pierunaamaksi ja läskiksi". Joka tapauksessa oli toiseksi viimeinen koulupäiväni helsingissä. Olin aivan poikki ja hyvin ärsyyntynyt. Sitten se alkoi tytöt tönivät minua käytävällä ja haukkuivat minua. Mitta oli tullut täyteen ja puum silmissä sumeni. Tartuin yhtä niistä kaulasta kiinni ja työnsin seinää vasten, nyrkkini kohosi ja mottasin kaikella patoutuneella vihalla ja raivolla suoraan päin kasvoja. Se tuntui hyvälle, ensimmäistä kertaa 4 vuoteen tunsin helpotusta. Seuraavana päivänä minä tulin koululleni viimeistä kertaa. Opettaja istutti meidät "sovintomatolle". Kun opettaja sitten soitti kotiini että minä olen lyönyt toista tyttöä koulussa, vanhempieni reaktio oli " HYVÄ ####! OLI SE SAATANA AIKAKIN JO!!". Tämän jälkeen vasta opettajani kuuli kaikesta mitä oli tapahtunut. Sen jälkeen seuraavana päivänä kouluni alkaisi tuusulassa. Olin innoissani ja hyvin onnellinen... Sitä tosin kesti vain viikon...